Palworld – Pokemon-parodia vai piraattikopio?

Muutama päivä sitten ilmestyi Pocketpair-pelifirman peli Palworld. Jo ennen julkaisua peliä oli alettu kutsua nimellä ”Pokemon with guns”, Palworld kun muistuttaa Pokemon-pelisarjaa enemmän kuin vähän. Molemmissa peleissä on ajatuksena kerätä erilaisia elukkaotuksia vangitsemalla ne eräänlaisiin palloihin ja sitten taistella elukoilla toisia elukoita vastaan. Mutta siinä missä Pokemon on hyvinkin perheystävällinen, Palworld… ei ole. Palworldissa vangitsemansa oliot voi paiskata pelaajan itse rakentamaan hikipajaan pakkotöihin rynnäkkökiväärejä rakentamaan ja motivaattorina toimii kirjaimellisesti keppi. Peli vaikuttaa Pokemonin vinksahtaneelta kaksoisveljeltä.

Kaupallisesti peli on menestynyt loistavasti: yli 8 miljoonaa kappaletta 6 päivässä on käsittääkseni Steam-pelipalvelun ennätys. Kirjoitushetkellä Palworld oli sekä Steamin myynti- että pelaamistilastojen kärjessä yli miljoonalla samanaikaisella pelaajallaan.

Palworldin menestystä ovat kuitenkin varjostaneet epäilykset ja suoranainen suuttumus siitä, että sen hirviöotukset ovat vain kopioituja tai AI-mankelin läpi vedettyjä pokemoneja. Ja kieltämättä, useat sen otukset muistuttavat pokemonien designejä enemmän tai vähemmän. Jotkut ovat variaatioita samasta teemasta, kuten vaikka Pokemonin tulikettu Flareon ja Palworldin Foxparks – mutta toiset näyttävät toisiltaan huomattavasti enemmän, kuten Pokemonin Cobalion ja Palworldin Fenglope. Onko tekijänoikeuksia loukattu?

Flareon ja Foxparks
Cobalion ja Fenglope
Lue koko artikkeli…

AI-taide ja tekijänoikeus

AI-taide kiinnostaa. Mistäkö tiedän? Siitä, että tuskin mistään muusta aiheesta on minulta pyydetty kirjoitusta niin useasti kuin tästä. Ensialkuun on kuitenkin pakko laittaa muutama disclaimeri, sillä AI-taide herättää paljon intohimoja.

Ensinnäkin tämä kirjoitus käsittelee lähtökohtaisesti sitä, mitä tekijänoikeuslaki tällä hetkellä sanoo AI-taiteesta. Kaikki oikeustieteellinen analyysi ja laintulkinta on nimenomaan tulkintaa, mutta pyrin tulkitsemaan lakia mahdollisimman neutraalisti. Juridiikan kielellä puhuttaisiin lainopillisesta tai oikeusdogmaattisesta lähestymistavasta. Kyseessä ei siis ole kannanottoni siitä, miten asioiden tulisi olla, vaan miten ne nähdäkseni ovat.

Toisekseen analyysini koskee lähtökohtaisesti lakia. Laki on yhteiskunnallisen toiminnan minimitaso ja ihmisiltä on mahdollista edellyttää moraalisesti korkeatasoisempaa toimintaa kuin mihin laki velvoittaa. En siis lähtökohtaisesti kommentoi sitä, onko tekoälytaide ”artistietiikan” mukaista, onko se taidetta ylipäänsä tai muutakaan vastaavaa kysymystä.

Kolmanneksi, tarkastelen asiaa nimenomaan suomalaisen juristin näkökulmasta. USA:ssa laki on huomattavan erilainen. Siellä esimerkiksi fair use -doktriini on merkittävässä asemassa tekijänoikeutta ja myös AI-taidetta koskevassa keskustelussa. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, fair usea ei lähtökohtaisesti tunneta, vaan tekijänoikeus perustuu tekijän yksinoikeuksille ja noiden oikeuksien rajoituksille.

Lue koko artikkeli…

Back to School – opiskelijajärjestö tavaramerkkitrollaamassa

Back to School - kirjoja

Helsingin Sanomat kertoi pari viikkoa sitten, että ”Opiskelijatapahtumien järjestäjät voivat joutua pulittamaan 300 euroa, jos ne erehtyvät käyttämään tapahtumansa nimessä ilmaisua Back to School. Syynä on se, että Itä-Suomen yliopiston ainejärjestö Praxis ry on rekisteröinyt ilmaisun tavaramerkikseen. Praxis ry on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön varapuheenjohtaja [nimi poistettu] kertoo, että tavaramerkki on rekisteröity syksyisin järjestettävää Back to School -nimistä lukuvuodenaloitusjuhlaa varten.”

Varapuheenjohtajan mukaan tavaramerkin rekisteröinti on ollut yhdistyksen tapa varmistaa, ettei kukaan käytä samaa nimeä opiskelijatapahtumalleen. Hän kertoo myös, että jos muut opiskelijatapahtumat haluavat käyttää nimeä, he joutuvat maksamaan Praxis ry:lle 300 euron korvauksen. Varapuheenjohtajan mukaan tavaramerkki ei kuitenkaan ole ainejärjestölle tapa kerätä varoja.

Helsingin Sanomat oli haastatellut juttuunsa myös PRH:n johtavaa neuvontalakimiestä Tuulimarja Myllymäkeä, joka oli todennut, että yleiskielen sanat ovat tavaramerkkeinä tavallisia. Oleellista on, ettei tavaramerkki pelkästään kuvaile sitä koskevan palvelun lajia, laatua, alkuperää tai määrää, vaan se on erottamiskykyinen. Kuten Myllymäki jutussa kertoo, Apple on oikein hyvä tavaramerkki tietokoneelle, mutta omenanviljelijä ei koskaan voisi saada tavaramerkkiä Apple, koska se estäisi muita kuvailemasta tuotteitaan. Näin asia onkin, tavaramerkki ei saa olla kuvaileva.

Useat ovat kyselleet, onko opiskelijajärjestön toiminta laillista, vai onko kyseessä tavaramerkkitrollaus. Tavaramerkkitrollaus ei ole tarkkaan määritelty termi, mutta sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi korvausvaatimuskirjeiden lähettelyä enemmän tai vähemmän hatarin perustein (vrt. esimerkiksi termi tekijänoikeustrollaus, jolla jotkut tarkoittavat tekijänoikeuskirjeiden lähettelyä). (Kappale lisätty 6.9.2022 13.22)

Mutta miten Back to School -tavaramerkki selviää tästä testistä? Katsotaanpa.

Lue koko artikkeli…

Nato-kannatus raketoi – enemmistö suomalaisista liittymisen puolella

Vajaat kaksi kuukautta sitten kirjoitin siitä, miten Nato-option lunastamisen aika on tullut. Mielestäni Venäjän sotilaallinen varautuminen antoi olettaa, että kohta ei hyvä heilu. Useat suomalaiset tuntuivat kuitenkin ajattelevan, että Venäjä vain pelottelee.

Se, että Venäjä olisi öykkäröinyt ja vain pelotellut lihaksiaan pullistelemalla, ei toki olisi ollut mitään uutta. Valitettavasti kyse ei ollut pelkästä uhkailusta ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.

Lue koko artikkeli…

Yle, sitaatit ja parodia

Olette varmaan jo kuulleet – perussuomalaisten Tampereen-kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius teki Youtubeen videon, jossa hän syytti Yleä ja sen Jälkiviisaat-ohjelman vieraita Anna Perhoa ja Maryan Abdulkarimia kaksoisstandardeista, kun nämä kehuivat Elokapinaa Mannerheimintien tukkimisesta, mutta tuomitsivat Convoy Finlandin samasta asiasta.

Ylen juristien mukaan video ei ollut sitaatti eikä sallittua parodiaa, joten se loukkasi Ylen tekijänoikeuksia. Youtube poisti videon Ylen vaatimuksesta. Annoin Helsingin Sanomille kommentin aiheesta, mutta nähdäkseni kokonaisuus ansaitsee kokonaisen kirjoituksen.

Oliko kyseessä parodia? Oliko kyseessä sitaatti? Miten Ylen olisi pitänyt toimia?

(Disclaimerina: tämä ei ole kirjoitus siitä, onko Elokapinan toiminta hyväksyttävämpää kuin Convoyn. Kirjoitus käsittelee nimenomaan Vigeliuksen videon oikeudellista analyysia ja Ylen toimintaa, ei Convoyta tai Elokapinaa sinänsä.)

Lue koko artikkeli…